Tässä artikkelissa opit, miksi rutiinit ovat niin tärkeitä ja kuinka voit muodostaa hyviä rutiineja. Opit myös miten rikkoa huonoista rutiineista johtuvan syöksykierteen.

Pikkukuva

Osa tämän artikkelin linkeistä voivat olla mainoslinkkejä, joista saatamme ansaita palkkioita ilman, että se aiheuttaa kustannuksia sinulle.

Mikä on rutiini?

Rutiinit ovat arkemme selkäranka. Ne ovat asioita, joita teemme päivittäin alitajuisesti. Meidän ei tarvitse miettiä niiden toteuttamista erikseen, vaan ne tulevat selkäytimestä automaattisesti.

Rutiinit määrittävät tapaamme toimia ja reagoida päivittäisiin tilanteisiin. Ne ohjaavat meitä läpi päivän kuin autopilotilla, ilman suuria ponnisteluja tai tietoista päätöksentekoa. Suurin osa teoistamme perustuu rutiineihin, ja ne vaikuttavat merkittävästi siihen, millainen elämämme on.

Rutiinit eivät ole vain päivittäisiä tapoja, vaan ne voivat myös kattaa pidemmän ajanjakson. Esimerkiksi opiskelurutiinit voivat auttaa meitä saavuttamaan pitkän aikavälin tavoitteemme, kuten tutkinnon suorittamisen.

Yksittäisiä automaattisia toimintoja kutsutaan tavoiksi, mutta pidempiä toisiinsa linkitettyjä toimintatapoja rutiineiksi.

Rutiinit voivat muuttua ajan myötä. Voimme aktiivisesti muokata rutiinejamme parempaan suuntaan ja luoda uusia tapoja, jotka tukevat tavoitteitamme. Rutiinit ovat voimakas työkalu, jonka avulla voimme hallita elämäämme, lisätä tehokkuutta ja parantaa hyvinvointiamme.

Niiden ymmärtäminen ja tietoinen hallinta voivat avata oven parempaan elämään. Toisaalta taas huonot rutiinit voivat ajaa meidät syöksykierteeseen alas kohti synkkää paikkaa.


Miksi rutiinit ovat niin tärkeitä?

Saatat pohtia, eikö päivittäisten tehtävien toistaminen orjamaisesti tee elämästä puuduttavaa, monotonista, ennalta-arvattavaa ja tylsää? Itse asiassa vastaus on ei. Päinvastoin rutiinit voivat todellisuudessa vapauttaa aikaa ja tehdä elämästä tehokkaampaa, jotta aikaa jää myös muulle.

Kun rakennat tapoja tärkeiden päivittäisten tehtävien ympärille, automatisoit niiden suorittamisen ja säästät aikaa. Voit sitten loppupäivän kuluttaa aikaasi haluamiisi asioihin. Kuvittele, että olet jo hoitanut olennaiset asiat lyhyessä ajassa, saat vapaammin päättää mihin haluat laittaa lopun energiasi ja aikasi.

Mieti tilannetta, jossa et ole luonut tehokkaita rutiineja, esimerkiksi työpäivääsi. Aloitat päivääsi aamusta alkaen kaoottisesti, hyppien tehtävästä toiseen ja saamatta merkittävää edistystä missään. Reagoit jokaiseen ärsykkeeseen, kuten sähköpostiviesteihin heti. Pohdit, mitä seuraavaksi tekisit, koska sinulla ei ole selvää suunnitelmaa tai prioriteettilistaa mihin keskittyä milloinkin.

Joudut jatkuvasti tekemään tietoisia valintoja, mikä kuluttaa tahdonvoimaasi. Työpäivän päättyessä voit tuntea itsesi uupuneeksi etkä enää pysty käyttämään aivojasi tehokkaasti. Tämä voi johtaa huonojen tapojen muodostumiseen, jotka eivät vaadi ponnistelua, joista sitten seuraa päivien vieriessä huonoja rutiineja.

Tahdonvoimaa voi verrata paristoon, joka latautuu yöllä, kuten sähköauton akku. Jokainen päivän aikana tekemäsi valinta kuluttaa tätä mentaalista voimavaraa. Päivän edetessä tahdonvoimasi vähenee, ja kaikki pienet valintasi vaikuttavat siihen, kuten mitä söisit tänään, mitä pukisit päällesi, mitä vastaisit asiakkaalle sähköpostiviestiin, mitä mieltä olet näkemästäsi videosta ja niin edelleen.

Kun tahdonvoima on käytetty loppuun, sorrut automaattisiin toimintatapoihisi, jotka usein ovat negatiivisia. Nämä negatiiviset tavat ovat niitä yleensä iltapäivällä tai illalla suorittamiasi rutiineja, jotka liittyvät helppoihin välitöntä mielihyvää tarjoaviin asioihin, kuten television katseluun, liikaan pelailuun ja herkutteluun.


Huonot rutiinit tekevät elämästäsi kurjaa

Itselläni oli aiemmin huono rutiini pelata Playstationilla lähes joka yö muutaman tunnin ajan. Olin tottunut päivän päätteeksi, väsyneenä ja turhautuneena, pelaamaan jotain battle royale -peliä, jotta voisin paeta toiseen maailmaan ja että voisin tehdä jotain helppoa ja palkitsevaa aivottomasti. Tämä huono rutiini sai unirytmini aivan sekaisin, koska menin usein nukkumaan 3:00 aikaan yöllä. Herääminen venyi lähelle 12:00 ja olin huonolla tuulella tämän takia.

Tämä rutiini vaikutti myös muiden huonojen tapojen muodostamiseen, kuten huonompaan ruokavalioon, liialliseen alkoholinkäyttöön ja herkkujen naposteluun samalla kun pelasin. Se myös vei aikaa seuraavalta päivältä nukkuessani niin myöhään, kun olisin voinut olla päivän aikana produktiivisempi. Pelkkä tapa pelata öisin sai minut siis fyysisesti nähtävästi huonompaan kuntoon, voimaan henkisesti huonommin ja saamaan vähemmän töitä tehtyä seuraavana päivänä. Voin sanoa, etten ollut onnellinen tuona jaksona, varsinkin kun elämässäni oli muutenkin jo ongelmia.

Meni noin kaksi vuotta, että sain korvattua tämän paremmalla rutiinilla, joka sisälsi muun muassa kirjojen lukemista ja rauhoittavan musiikin kuuntelua iltaisin. Uni alkoikin maistua 22:00 aikaan ja pystyin heräämään kello 6:00 hyvällä tuulella. En usko, että olisin alkanut kirjoittamaan näitä artikkeleita, jos olisin jatkanut tuota huonoa iltarutiinia pelaten joka ilta. Olisin varmasti paljon huonommassa tilanteessa kuin nyt, jos olisin jatkanut kyseisellä polulla.

Hyvät rutiinit VS huonot rutiinit

Vaikka en pidä liiallisesta toistosta tai liian systemaattisesta lähestymistavasta elämään, uskon, että rutiinit ovat arvokkaita, kun haluamme saavuttaa asettamiamme tavoitteita ja luoda enemmän vapautta. Sopiva määrä toistoa ja rutiineja voi auttaa meitä kehittymään ja saamaan asioita tehdyksi ja mikä tärkeintä, meidät pois pahasta kierteestä.

i Aforismi
"You will never change your life until you change something you do daily, the secret of your success is found in your daily routine."

- John C. Maxwell

Päivittäiset pienet rutiinimme tekevät elämästämme sitä mitä se on. Alitajuntamme vaikuttaa elämäämme enemmän kuin osaamme ajatellakaan. Luulemme, että kaikki valinnat ovat aina tietoisesti käsissämme, mutta todellisuudessa suoritamme suurimman osan päivästämme rutiiniemme kautta, autopilotilla ajattelematta asiaa sen enempää.

Jos sivuutamme päivittäisten rutiinien merkityksen, saatamme ajautua väärään paikkaan elämässämme. Usein tuo paikka on sellainen, missä emme halua olla, mutta emme tiedä miten päästä pois sieltä.


Hyvät rutiinit rakentavat paremman elämän

Omaan aamurutiiniini kuuluu heräämisen jälkeen sängyn petaaminen, kahvin keittäminen ja tietokoneen käynnistäminen. Jotkut aamut aloitan meditaatiolla, venyttelyllä tai kirjoittamalla ajatuksiani vihkoon, erityisesti silloin kun mielessäni on paljon häiritseviä ajatuksia tai tunteita, jotka voivat haitata keskittymistäni. Aamuni ovat kuitenkin hyvin samanlaisia.

Kun kahvi on valmista, siirryn tietokoneelle kahvikupin kanssa ja ryhdyn työskentelemään päivän pääprojektini parissa – tällä hetkellä se on näiden artikkeleiden kirjoittaminen, joten pidän sitä päivän tärkeimpänä työnäni.

Laitan kuulokkeet päähäni joka aamu ja kuuntelen taustamusiikkia, jossa ei ole sanoituksia. Joskus se on ”ruskeaa ääntä”, toisinaan luonnonääniä ja joskus jotain fantasia musiikkia. Se auttaa minua keskittymään hyvin kahvin kanssa. Tavallaan siirryn automaattiseen keskittyneeseen tilaan, kun teen näin. Aivoni ovat oppineet, että kun maistan tuoreen lämpimän kahvin ja kuulen vesiputouksen jylinää, mieleni on täysin keskittynyt päivän tehtävään. Työskentelen yleensä pääprojektini parissa kahdesta neljään tuntiin. Pidän jokaisen tunnin välissä 10–15 minuutin tauon ennen kuin jatkan työskentelyä. Tämä rutiini auttaa minua edistämään tärkeää ja henkisesti kuormittavinta työtä huomattavasti joka päivä.

Kun saan sen aamulla tehtyä tärkeimmän työn, voin hyvillä mielin keskittyä vähemmän tärkeisiin asioihin, kuten YouTube-kanavaani.

Keskipäivällä alan valmistamaan lounasta, nimittäin en syö aamiaista ollenkaan. Ruuan jälkeen teen yleensä punnerruksia tai käyn kävelyllä, jotta saan vähän verta kiertämään istumisen vastapainoksi, nimittäin istun suuren osan päivästä näytön ääressä, niin kuin aika moni meistä tekee.

Päivällä tulee tehtyä paljon töitä YouTube-kanavan rakentamiseen ja sellaisten taitojen käyttämiseen, jotka omaan entuudestaan. Olen huomannut, että aamut ovat paras hetki tehdä töitä nykyisen osaamisen äärirajoilla, ja päivät ja illat on parempi suorittaa tuttujen tekniikoiden avulla. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että kapasiteettimme keskittyä ja oppia uutta heikkenee päivän kuluessa.

i Keskity enemmän ja saa asiat valmiiksi lyhyemmässä ajassa
Kun keskittyy työhön täysin, saa aikaiseksi enemmän, kuin jos keskittyy useaan työtehtävään samanaikaisesti. Kolmessa tunnissa syvää työskentelyä, voi saada aikaiseksi enemmän, kuin kokonaisena työpäivänä, jossa keskittyminen on hukassa.

Miten voit sitten itse alkaa muodostamaan hyviä rutiineja? Kannattaa ensin aloittaa siitä, että tunnistat mitkä rutiinit arjessasi ovat huonoja ja alat korvaamaan niitä paremmilla vaihtoehdoilla.

Kerron seuraavaksi päävaiheet miten hyvien rutiinien muodostaminen onnistuu. Jos olet kiinnostunut hyvien tapojen muodostamisesta syvällisemmin. Voit lukea lisää tapojen muodostamisesta tästä toisesta artikkelistani

  1. Tunnista päiväsi hyvät ja huonot rutiinit, kirjoita ne ylös. Voit myös kirjata tarkemmin hyvät ja huonot tapasi. Käytä tähän ainakin 20 minuuttia.
  2. Määritä päämääräsi minkä haluaisit saavuttaa elämässäsi. Haluatko saada ylennyksen tai päästä korkeakouluun? Kenties haluat oppia uuden taidon? Tee päämäärästäsi konkreettinen, aseta sille realistinen aikatavoite ja ota huomioon mitä tarvitset sen saavuttamiseen. Käytä tähän 10 minuuttia.
  3. Pilko päämäärä osiin ja laita pienempiä tavoitteita kalenteriin ”dead linejen” kanssa, jotta tiedät mitä sinun tulee tehdä asian eteen ja milloin. Kirjoita kalenteriin mitä aiot tehdä, missä aiot tehdä ja monelta teet kyseisen asian. Kun tavoitteemme on näkyvä, saamme täytettyä sen todennäköisemmin. Samalla sinun ei tarvitse erikseen kuluttaa keskittymistäsi siihen, että mitä sinun tulisi tehdä seuraavaksi, etkä tee useaa asiaa yhtä aikaa. Käytä suunnitteluun vähintään 30 minuuttia.
  4. Laita suunnitelmasi käytäntöön ja ala rakentamaan sille toistuvuutta - pyri tekemään joka päivä samaan aikaan kyseistä tehtävää. Jos haluat esimerkiksi päästä korkeakouluun, aseta itsellesi tavoite lukea joka päivä pääsykirjoja tunti makuuhuoneessasi kello 15:00 – 16:00. Kun olet määrittänyt tarkan paikan ja ajan, suhtaudut siihen vakavammin. Kun visualisoit itsesi tekemässäsi tätä ja kuvittelet tunteen, jonka saavutat session jälkeen, olet jo käytännössä puoliksi tehnyt sen. Jos et usko, kokeile sitä, mutta yritä luoda niin eloisa kuva mieleesi, kun mahdollista.
  5. Seuraa edistymistäsi ja visualisoi aina jokainen suorittamasi päivä, esimerkiksi kännykkäsovelluksella tai fyysisellä kalenterilla. Kun näet vaivannäkösi konkreettisesti, saat helpommin muodostettua siitä rutiinin. Sinun ei tarvitse keskittyä tuloksiin, kun voit keskittyä vain vaivannäköösi, että teet sen mitä olet itsellesi luvannut. Tulokset tulevat itsestään ajan kuluessa. Moni ei pysty muodostamaan rutiineita, koska asettavat ennakko-odotuksen, milloin näkevät tuloksia ja kun tuloksia ei ilmaannu, he luovuttavat. Rutiineita ei kiinnosta tulokset, ne haluavat vain, että suoritat ne päivittäin.
  6. Jatka määrätietoisesti niin kauan, kunnes rutiini alkaa muodostumaan ja sinun ei tarvitse enää nähdä vaivaa, että suoritat jokapäiväisen tehtäväsi, koska siitä on muodostunut tapa. Tässä menee vähintään kuukausi, mutta sen suorittaminen käy helpommaksi päivä päivältä. Kun rutiini on valettu elämääsi, se pysyy ja auttaa sinua kehittymään, oppimaan ja parantamaan elämääsi.

Elämässä tulee aina yllätyksiä, saatat lähteä esimerkiksi matkalle. Moni lopettaa rutiinin muodostamisen juuri silloin kun arki muuttuu, koska eivät pysty pitämään rutiinia muuttuvissa olosuhteissa. Siksi kannattaa suunnitella esimerkiksi lomamatkalla, että otat oppikirjat mukaan ja luet joka aamu hotellihuoneessa tunnin esimerkiksi ennen aamupalaa, jotta rutiini ei hajoa matkan takia.


Miten rutiinit muuttavat elämääsi?

Rutiinit muodostavat huomaamattoman mutta voimakkaan perustan arkipäiväämme. Ne ovat ketju erilaisia tapoja, joita suoritamme automaattisesti päivittäin.

Miksi rutiinit ovat tärkeitä? Ne tekevät elämästämme tehokkaampaa ja auttavat saavuttamaan tavoitteemme. Rutiinit vapauttavat päiväämme vapaa-aikaa ja säästävät energiaamme, kun voimme automatisoida tiettyjä tehtäviä ja päätöksiä. Hyvät rutiinit voivat parantaa produktiivisuttamme ja terveyttämme. Huonot puolestaan voivat tuhota ne.

Huonot rutiinit voivat johtaa negatiiviseen kierteeseen, kuten päivittäinen pelaaminen, joka vaikuttaa siihen, miten hyvin suoriudumme eri asioista, uneen ja terveyteen. Hyvien rutiinien rakentaminen vaatii tietoista suunnittelua ja pientä vaivannäköä. Hyvät rutiinit maksavat niihin laitetun vaivannäön aina takaisin, koska ne tulevat suoritetuksi automaattisesti niiden vakiinnuttua elämässämme.

Tunnistamalla nykyiset rutiinimme ja asettamalla selkeät tavoitteet voimme muokata rutiinejamme haluamaamme suuntaan. Kun rutiineista tulee tapa, ne tekevät elämästämme helpompaa ja mahdollistavat sen, että voimme keskittyä olennaiseen. Rutiinit ovat avain parempaan elämään, koska voimme automatisoida päivästämme sen, minkä seurauksena pääsemme kohti päämääriämme. Rutiinit eivät tee elämästä puuduttavaa, vaan päinvastoin, ne voivat tehdä siitä merkityksellisempää ja antaa meille enemmän vapautta tehdä niitä asioita, joita todella rakastamme.

i Vahva kirjasuositus hyvien rutiinien ymmärtämiseen
Jos haluat syventyä aiheeseen ja muuttaa rutiinejasi paremmiksi, niin suosittelen vahvasti tätä kirjaa. Kyseinen kirja käsittelee rutiinien ja tapojen muodostumista ja mitä vaikutuksia niillä on elämäämme. Kirja avaa näkemystäsi, miten yritykset hyödyntävät ihmisten rutiineita ja kuinka omista rutiineista voi olla tietoisempi. Kirjassa on hyviä esimerkkitapauksia rutiinien voimasta.


Aiheeseen liittyvät artikkelit